maanantai 5. marraskuuta 2018

Lukutaidon tarpeellisuus nyt ja tulevaisuudessa

Viime vuosien kotimaiset ja kansainväliset lukututkimukset ovat kertoneet sekä hyvän lukutaitoisuuden että lukuharrastuksen vähenemistä Suomessa. Lukukeskuksen vuosittain julkaisema 10 faktaa lukemisesta kokoaa yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä lukutaitotutkimuksia sekä luo katsausta myös lukuharrastuneisuudesta.  Nämä faktat myös antavat suuntaviivoja siitä, miten lukutaitoa ja sen tukemista tulisi kehittää tulevaisuudessa Suomessa.

Lukukeskuksen ensimmäinen Suomen vuoden 2017 lukutilanteeseen perustuva fakta kertoo, että lukutaidon merkitys yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti, mutta saman aikaisesti lukemisen taitotaso heikkenee. Me tarvitsemme tulevaisuudessa lukemista edelleen paljon monimuotoistuvissa ympäristöissä kuten erilaisissa medioissa. Lukutaito auttaa meitä hankkimaan tietoa eri lähteistä digitaalisessa kulttuurissamme. Tällöin myös lukutaitoisuutta tulee opettaa yhä enemmän myös erilaisissa ympäristöissä, emmekä voi olettaa taitoisuuden kehittyvän niissä itsestään.


Toisen faktan mukaan Suomella on kuitenkin edellytykset pysyä lukutaidon ykkösmaana, kuten se on ollut pitkään monissa lukututkimuksissa. Kulttuurissamme on arvostettu lukemista ja sen kehittymistä on tukenut myös kansainvälisesti arvostettu korkealaatuinen ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmämme. Kolmannen faktan mukaan koulun lisäksi kodin asenteella on merkittävä yhteys lukemiseen jo ennen kouluikää. Lukeminen lapselle kehittää hänen sosiaalisia taitojaan, viestintä- ja empatiakykyään sekä kasvattaa sanavarastoa. Iltasatujen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita.

Neljännen faktan mukaan tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tärkeää olisi tarkastella poikien lukemismotivaation taustalla olevia tekijöitä. Taustalla voi olla muun muassa heikko itseluottamus, jolloin oppilas ei saa tarpeeksi kannustusta tai on oppinut uskomaan, että hän ei osaa lukea ja eikä siksi myöskään lue. Jos oppija ei lue, hänen lukutaitonsa ei kehity ja se pysyy heikkona myös tulevaisuudessa. Lisäksi on tärkeää löytää yksilöllistä merkitystä lukemisen taitoisuudelle sekä erilaisia lukijoita kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä. Käsitystä lukemisesta tulisi myös laajentaa. Jos kaunokirja ei kiinnosta lukemisen kohteena, niin lukemista voisi suunnata vaikkapa sarjakuviin, tietokirjojen tai laululyriikoiden pariin.



Viidennen faktan mukaan oman äidinkielen hallinta antaa pohjan maahanmuuttajien lukutaidolle. Meidän tulee siis tukea jokaisen henkilön oman äidinkielen hallintaa. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista lukemista tai kieliopin hallitsemista. Avainasemassa on kyky omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta näkökulmalta. Lisäksi lukutaito tulisi nähdä luovaa ja analyyttistä ajattelukykyä sekä ongelmanratkaisua lisäävänä taitona.

Lukutaito on perusta kaikelle oppimiselle ja mahdollistaa myöhemmin jatko-opinnot sekä korkeatasoisen koulutuksen. Lukemisella on myös yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Peruskoulu ja kirjasto ehkäisevät lukutaidon eriarvoistumista kuudentena lukutaidon faktana. Siksi on tärkeää, että takaamme kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet yhteiskunnassamme hankkia itselleen hyvä lukutaito ja mahdollisuus lukuharrastuneisuuteen.   
Lukutaidon seitsemäs fakta liittyy syrjäytymisen ehkäisyyn. Lukutaito edistää demokratiaa ja sosiaalista identiteettiä sekä vahvistaa yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Lukutaidoton ihminen jää helposti yksin ja syrjäytyy helposti työelämästä ja monista yhteiskunnan digitaalisista palveluista.

Kahdeksannen faktan mukaan lukeminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Lukeminen alentaa stressitasoa. Tutkimusten mukaan jo kuudessa minuutissa lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä. Lukemisharrastuksella voidaan hidastaa ikääntymisen haittoja, koska lukemisella voi tukea muistijärjestelmiä ja muistin säilymistä. Kirjoja ahkerasti lukevien eliniän on havaittu olevan kaksi vuotta pidempi kuin ei-lukevilla.

Kun digitaalisuus ilmestyi elämäämme, niin monet olivat huolissaan painetun kirjan tulevaisuudesta. Yhdeksännen faktan mukaan painettu kirja ei ole kuolemassa, vaan erilaiset tekstimuodot täydentävät jatkuvasti toisiaan. Niinpä myös erilaisten lukemisympäristöjen ja tekstimuotojen käyttöä tulee ohjata. Pitkäaikaista muistin käyttöä ja tarinan hallintaa vaativa lukeminen tarjoaa vastapainoa lyhytjännitteiseen tekstiviestien arkeemme. Myös pidempien tarinoiden lukeminen lapsille kehittää kuulijan keskittymiskykyä – ja ehkäpä myös lukijan!


Kymmenennen faktan mukaan lukutaitoa kannattaa mainostaa, koska muun muassa kirjailijavierailut ja lukukampanjat lisäävät lukuintoa.  Lukuintoa lisää myös hyvä teksti, joka pistää lukijan pohtimaan, herättää ajatuksia tai tunteita, saa joskus itkemään tai nauramaan, mahdollistaa ovia maailmoihin, joihin ei hetkessä voisi muuten matkustaa. Kuten muitakin taitoja, lukemista voi ja kannattaa harjoitella jatkuvasti. Mitä sinä aiot seuraavaksi lukea?

Lähde: Lukukeskus, joka puolustaa kaikkien tasa-arvoista oikeutta lukemiseen ja lukutaitoon. Lukukeskus kokoaa tietoa lukemisesta ja lukutaidosta sekä toimii asiantuntijana kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.
10 faktaa lukemisesta vuodelta 2017 löytyy sivulta http://www.lukukeskus.fi/wp-content/uploads//2017/04/10faktaapdf_F.pdf

torstai 1. marraskuuta 2018

Perustaitojen alkukartoitus PONNU-hankkeessa


PONNU-hankkeen yhtenä tavoitteena on aikuisille suunnatun perustaitojen kartoitus- ja suunnittelumallin luominen. Hankkeessa on nyt valmistunut verkossa täytettävä sähköinen alkukartoitus, jonka kautta PONNU-perustaitovalmennuksiin osallistujat pääsevät pohtimaan esim. omia luku- ja kirjoitustottumuksiaan sekä kirjaamaan ylös omia perustaitojen parantamiseen liittyviä tavoitteita. Kun valmennettavat vastaavat tähän sähköiseen kyselyyn, prosessin seuraaminen tukee myös ohjaajia perustaitovalmennusten suunnittelussa.



Kartoitus sisältää avoimia ja monivalintakysymyksiä, jotka liittyvät valmennettavan omiin luku-, kirjoitus-, lasku- ja digitaitoihin sekä -tottumuksiin. Siinä myös kysytään osallistujan näkemystä mm. omasta lukemisen ja kirjoittamisen nopeudesta, peruslaskujen hallinnasta sekä digitaitojen osalta työelämässä tarvittavien laitteiden ja ohjelmien osaamisesta.




Kartoitus on jaettu hankkeessa mukana olevien perustaitojen mukaan neljään osaan: luku-, kirjoitus-, lasku- ja digitaidot. Jokaisessa osiossa on omat kysymyksensä, ja kunkin loppuun merkitään, onko vastaaja kiinnostunut parantamaan kyseistä perustaitojen osa-aluetta. Omat tavoitteet ja suunnitelma niiden saavuttamiseksi kirjataan tähän kohtaan. Kartoitus täytetään mahdollisuuksien mukaan oman ohjaajan kanssa, mikä antaa hyvän tilaisuuden keskustella perustaidoista ja niiden merkityksestä omassa elämässä.




Tätä alkukartoitusmallia pilotoidaan parhaillaan Helsingin ja Tampereen PONNU-valmennuksissa. Mahdollisen lisähionnan jälkeen kartoitus tulee osaksi PONNU-verkkomateriaalia, joka valmistuu kevään 2019 aikana. Monilla PONNU-hankkeeseen osallistuvilla on taustallaan negatiivisia kokemuksia koulusta, mikä vuoksi halusimme keskittyä aikuisen omaa näkemystä ja tuntemusta valottavaan kartoitusmalliin. Toivomme, että PONNUN malli tarjoaa ohjaajille hyödyllisen työkalun perustaitoasian puheeksi ottamiseen ja asiakkaille helposti lähestyttävän tavan pohtia oman perustaitojaan ja – tavoitteitaan!

maanantai 17. syyskuuta 2018

PONNU -hanke esillä Työllistymisen mahdollisuudet -seminaarissa Hämeenlinnassa

PONNU -hankkeessa ollaan ensimmäisen vuoden aikana työskennelty ahkerasti pitkään työelämän ulkopuolella olleiden aikuisten perustaitojen vahvistamiseksi. Erilaisia perustaitovalmennuspilotteja ollaan toteutettu työpajaympäristöissä Helsingissä ja Tampereella, ja näiden lisäksi on hankkeessa luotu uudenlainen kyselymalli aikuisten perustaitojen kartoittamiseen. Hankkeen toiminta ja tulokset ovat alkaneet herättää mielenkiintoa työpaja- ja oppilaitoskentillä, ja alkusyksystä hanketyöntekijöitä kutsuttiin jo erilaisiin tapahtumiin puhumaan.

Näkyvimmin PONNU oli mukana toteuttamassa HAMKin korkeakoulukeskuksessa 29.8. järjestettyä Taidoilla työelämään - Työllistymisen mahdollisuudet -seminaaria. PONNUn lisäksi seminaaria järjestämässä olivat HAMK, Kiipula sekä Ammatilliset erityisopettajat ry (AEO). Osallistujia seminaari keräsi 146 henkilöä.



Työ- ja sosiaalioikeuden dosentti, OTT Jaana Panetoja avasi aamupäivän esityksellään työllistymisen oikeudellisista kysymyksistä. Opetusneuvos Kaisa Räty kertoi ajankohtaisia kuulumisia SORA-lainsäädännöstä ja sen toimeenpanon kehittämistarpeista. Kiipulan ammattiopiston kehittämispäällikkö Petteri Ora esitteli työllistymisen tukemisen erilaisia mahdollisuuksia ja yhteistyötä työelämän kanssa. Tammer-Tukun logistiikkakeskuksen johtaja Juha Hurme päätti aamupäivän esittelemällä yrityksensä oppilasyhteistyötä sekä monimuotoista rekrytointia.

Iltapäivällä järjestettiin neljä kolmen esityksen työpajaa, joihin seminaarin osallistujat saivat oman mielenkiintonsa mukaan osallistua. Ensimmäisessä työpajassa suunnistettiin perustaitojen äärellä. Toinen työpaja toi esille ohjauksen merkitykstä sekä työelämässä tarvittavia eri tukemisen muotoja. Kolmannessa työpajassa esiteltiin monimuotoista rekrytointia, saavutettavaa ja esteetöntä rekrytointiprosessia sekä työagentti-toimintaa. Neljännen työpajan aiheena oli kansainvälisyydestä osaamista työelämään. Lisäksi pajan aiheita olivat maahanmuuttajien opiskelu- ja työvalmiuksien sekä osaamisen arviointi ja asiakkaan ohjaus.

PONNU -hanke päätti päivän ensimmäisen työpajan osalta. PONNUn Saara, Marianna ja Taru esittelivät hankkeen toimintaa ja tavoitteita. Lisäksi työpajaan osallistuneilla testautettiin hankkeessa kehitettävää alkukartoitusta, josta iloksemme saimme hyvää palautetta. Oikeaan suuntaan olemme suunnitteilla olevan alkukartoituksen kanssa menossa!




PONNU -hanke kiittää työpajaan osallistuneita aktiivisesta osallistumisesta sekä hyvistä keskusteluista. Kiitokset myös HAMKille ammattitaitoisesti järjestetystä sekä onnistuneesta seminaaripäivästä!

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Kuulumisia kesän vankilavalmennuksesta

Kesän kuumina hetkinä PONNU –valmentajat matkasivat Helsingin vankilaan ohjaamaan vangeille suunnattua seitsemän viikon pituista perustaitovalmennuspilottia. Rikosseuraamusasiakkaat ovat yksi PONNU –hankkeen kohderyhmistä ja pilotti antoi kokemusta perustaitojen harjoittelemiseen vankilaympäristössä. Jo suunnitteluvaiheessa valmennus otettiin vankilassa vastaan innokkaasti ja kaikki kuusi valmennuspaikkaa täyttyivät nopeasti. Keskuspuiston ammattiopisto on toteuttanut erilaisia koulutuksia Helsingin vankilassa useamman vuoden ajan, mikä edesauttoi PONNU –valmennuksen toteuttamista siellä.

Perustaitovalmennusta pidettiin ryhmän kanssa kaksi kertaa viikossa, kolme tuntia kerralla. Valmennukseen päätettiin ottaa mukaan kaikki perustaidot (luku-, kirjoitus-, numero- ja digitaidot), mikä teki siitä monipuolisen osallistujille ja toi valmentajille mukavasti haastetta suunnitteluun! Perustaitojen harjoittelun lisäksi valmennus sisälsi tietoa oppimisvaikeuksista, oppimistyyleistä ja oppimisen apuvälineistä helpottamaan esimerkiksi lukemista ja kirjoittamista. Osallistujat olivat erittäin kiinnostuneita myös näistä aiheista. Hyväksi apuvälineeksi koettiin muun muassa Word –tekstinkäsittelyohjelman oikeinkirjoitustoiminto, joka näyttää tekstissä olevat oikeinkirjoitusvirheet.

Perustaitojen harjoitteleminen sidottiin tässäkin valmennuksessa erilaisten käytännön teemojen ympärille. Esimerkiksi kirjoittamista harjoiteltiin työelämäviestinnän näkökulmasta harjoittelemalla muun muassa sähköpostiviestien kirjoittamista. Lisäksi osallistujat kirjoittivat CV:n, jonka kautta pohdittiin omaa osaamista ja joka toimi myös kohtuullisen haastavana tekstinkäsittelyharjoituksena. Numerotaidot liitettiin suurelta osin arjen matematiikkaan, harjoituksina mm. perus- ja prosenttilaskujen kertausta. Osallistujilla oli käytössä vankilan luokkahuoneen pöytätietokoneet sekä (sim-kortittomat) iPadit, jotka olivat lainassa valmennusta varten. Internet –yhteyden puuttuessa tämä mahdollisti myös digitaitojen monipuolisen ja mielekkään harjoittelemisen. Suosittuja sovelluksia olivat erilaiset matikkapelit sekä kuvien ottaminen ja muokkaaminen. Mobiililaitteen käytön harjoitteleminen rangaistusaikana tukee osaltaan vapautumisen jälkeistä sopeutumista ”digiyhteiskuntaan”, etenkin pitkien tuomioiden suorittajien kohdalla.

Padeilla kokeiltiin mm. Popplet- miellekarttasovellusta

Osallistujat ilmoittautuivat valmennukseen vapaaehtoisesti ja olivat erittäin motivoituneita sekä kiinnostuneita eri aiheista. Valmennuksen alussa kaikki täyttivät PONNU –hankkeessa luodun henkilökohtaisen alkukartoituksen, jonka avulla itsearvioidaan omia perustaitoja (lisää tästä myöhemmin!). Osallistujien erilaiset vahvuudet nousivatkin valmennuksen aikana hyvin esille. Näiden huomioiminen oli selkeästi positiivinen kokemus osallistujille ja mahdollisti paikoin myös vertaisohjauksen. Erityisesti tietokoneen ja padien käyttämisessä osallistujat neuvoivat sujuvasti toinen toisiaan.

Osallistujien antama palaute valmennuksesta oli erittäin positiivista. Esimerkiksi kannustava ilmapiiri nostettiin esiin yhtenä oppimista edistäneenä asiana. Helsingin vankilaan suuntautunut perustaitovalmennuspilotti koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Hyvä yhteistyö PONNU –hankkeen ja vankilan välillä jatkuu vielä ainakin syksyyn.

Joitakin osallistujien vankilakoulun ympäristössä ottamia kuvia:


















tiistai 19. kesäkuuta 2018

PONNU -valmentajilla on asiaa


PONNU –hanke käynnistyi loppusyksystä 2017. Hankkeeseen valittiin kolme valmentajaa, jotka aloittivat heti innokkaasti suunnittelemaan asiakkaille suunnattuja perustaitovalmennuksia. Kevään 2018 aikana päästiin pilotoimaan erilaisia valmennuskokonaisuuksia Invalidisäätiössä Helsingissä ja Silta-Valmennusyhdistyksessä Tampereella. Valmennusten tavoitteena on vahvistaa luku-, kirjoitus-, numero- ja digitaitoja työhön tai opintoihin suuntautumisen tueksi.

Helsingissä valmennukset käynnistettiin työelämäteemoilla. Kevään valmennusten aiheita ovat olleet mm. työelämäviestintä, oman osaamisen esiin tuominen ja digitaidot. Numerotaitoja harjaannutettiin osana Pasilan toimipisteessä huhtikuussa toteutettua valmennusta.

Tampereella valmennukset ovat keskittyneet erityisesti matematiikan ja digitaitojen harjaannuttamiseen. Tämän lisäksi kevään aikana toteutettiin suosittu vapaan kirjoittamisen ryhmä, jossa kirjoitettiin erilaisia luovia tekstejä sekä kerrattiin yleisimpiä kielioppisääntöjä. Vapaan kirjoittamisen ryhmän kuulumisia ja palautetta voi lukea blogin aiemmista päivityksistä!    

Valmennuksiin on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa osallistunut valtaosin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Lisäksi Tampereella valmennusta on toteutettu yhteisöllisen päihdekuntoutuksen ryhmässä, ja Helsingissä ryhmiin on osallistunut myös Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijoita. Valmennuskerrat ovat kestäneet yleensä kaksi tuntia, ja asiakkaat ovat osallistuneet niihin kerran viikossa työtoimintapäivän aikana. Parhaillaan Helsingin vankilassa on meneillään kokeilu vankilaan vietävästä 14 x 3h perustaitovalmennuksesta.

Valmentajat sekä Tampereella että Helsingissä ovat havainneet, että digivalmennukselle on paljon kysyntää ja tarvetta. Vaikka älypuhelinten käyttö on monilla sujuvaa, tietokoneen käyttötaidoissa on puutteita. Tämä näkyy vaikeuksina käyttää mm. perusohjelmia ja sähköpostia, mikä voi olla esteenä koulutus- ja työpolulla. Tietokoneita on käytetty valmennuksissa esimerkiksi erilaisissa kirjoitusharjoituksissa ja tiedonhakutaitojen vahvistamiseksi.

Luku- ja kirjoitusharjoitukset ovat valmennuksissa rakennettu erilaisten aikuisoppijoille soveltuvien ja kiinnostavien teemojen ympärille, kuten työelämässä käytettävät tekstit. Haasteita sopivien tehtävien löytämiseksi ja luomiseksi ovat asettaneet osallistujien hyvin erilaiset lähtötasot. Toisaalta erilaiset lähtötasot luovat otolliset olosuhteet minäpystyvyyttä vahvistavalle vertaisohjaajuudelle.

Numerotaitovalmennuksissa ollaan treenattu esimerkiksi peruslaskutoimituksia ja prosenttilaskuja. Helsingissä numerotaitojen harjoitteleminen yhdistettiin arjessa tarvittavaan matematiikkaan. On tärkeää, että osallistuja kokee harjoiteltavien tehtävien hyödyttävän häntä omassa arjessaan tai opinnoissaan.

PONNU –hankkeessa luodaan valmennusmallia, joka on kopioitavissa muihin kuntouttavia ja työllistäviä palveluita tarjoaviin organisaatioihin. Hankkeen valmennuspilotteja ohjaavat valmentajat eri sosiaalialan taustoilla, mikä mahdollistaa uudenlaisen näkökulman perustaitoteeman ja oppimisen taitojen lähestymiselle.




PONNU -valmentajat Saara, Taru ja Marianna

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Palautetta PONNU-valmennuksesta

Saimme julkaistavaksi yhden palautteen vapaan kirjoittamisen ryhmään osallistuneelta:

"Kiitos Metti ja Taru tämän kevään kirjallisuuspiiristä.

Pitkä työttömyys oli vaatinut kirjoittamisenkin osalta veronsa ja varsinkin yhdyssanasäännöt olivat unohtuneet. Osa säännöistä on myös muuttunut sitten omien kouluvuosien. Myös pisteiden ja pilkkujen kanssa on ollut epävarmuutta kun tulee luettua paljon englanninkielistä tekstiä. 

Kurssillanne päivititte tietoni tähän päivään. Tosin vaikeata on edelleen.

Varsinkin dokumentaatio millä opetitte sijamuodot oli erittäin selkeä ja helposti ymmärrettävä -jopa hauska.

Kaiken kaikkiaan materiaalit ja tuntien sisällöt olivat hyvin valmisteltuja. 

Tunneillanne oli myös mukavaa. Teidän kummankin huumori on mukaansatempaavaa. Pidän myös siitä kuinka toimitte tiiminä hienosti yhteen. Hymy huulilla tuli usein poistuttua työpisteelle."

PONNU -hanke kiittää arvokkaasta ja mieltä lämmittävästä palautteesta. Tästä on hyvä jatkaa tulevien valmennusten suunnittelua.  



torstai 24. toukokuuta 2018

Vapaan kirjoittamisen ryhmän jäähyväiset

Tampereella kahviteltiin torstaina 24.5. vapaan kirjoittamisen ryhmän viimeisen kerran kunniaksi. Alun perin viiden kerran pituiseksi suunniteltu valmennus venyikin lopulta osallistujien toiveesta jopa 11 kerran pituiseksi.

Viimeisellä kerralla kertailtiin vielä eri tekstilajeja, joita olimme jo aiemmin keväällä käyneet läpi. Kirjoitimme muun muassa limerikkejä, haikuja sekä kuuden sanan tarinoita. Ryhmäläisten luvalla myös täällä blogissa julkaistaan näitä viimeisen valmennuskerran nerokkaita tuotoksia.

Nimen tarina:

Jokaiselle annetaan semmoinen, vaikka toisen korviin toisen nimi voikin kuulosta oudolta, hassulta. Aikuiset valitse nimen. Onks heillä siihen oikeus? Vai määräävätkö he suuntaan, kohtaloon? Tuoko nimi itseluotomusta vai alhaisen itsetunnon? Kotipihassani, koulussani, missä liekin annettiin lempinimet, nimi mikä kertoo kuka sä oot. Koira, ruutu, hai, pakkanen… Voiko nimi määritellä sua ihmisenä? Onko lapsella oikeus vaihtaa vanhempiensa antama nimen toiseen itselleen sopivaan?

Kuuden sanan tarinoita:

sanalaskussa kerrotaan pitkä runo, paska runo.

Lähtipä ku jänis kolosta, loikki pois.

Kyllä se onnistuu, ku vähän rykäsee.

Pohatta tappoi vaimonsa. Ketään ei pidätetty.

Lähdin aikaisin aamulla ollakseni taas myöhässä.

Limerikki: 

Olipa kerran paikka nimeltä Hukka.
Siellä asui Kusi-Sukka.
Koskaan ei saalista saanut
kun ei riittänyt raanut.
Nimensä olikin Susi-Hukka.

Kiitos vielä kerran koko ryhmälle siitä, että rohkeasti  heittäydyitte kirjoittamisen maailmaan ja annoitte itsestänne niin paljon sekä kiitos myös niistä lukemattomista keskusteluista, joita ollaan saatu teidän kanssanne käydä.