Projektipäällikön terveiset

Syksy alkaa jo kääntyä talveksi ja PONNU-hankkeessa on puurrettu mm. perustaidoitettujen työkorttien parissa, sekä 13.11.2018 pidettiin Tampereella Valo-Valmennusyhdistyksen ja Siltavalmennusyhdistyksen työntekijöille tilaisuus, jossa käsiteltiin oppimisen pedagogiikkaa, perustaitoisuutta ja sitä, millä keinoin perustaitoja voitaisiin tukea pajaympäristössä. Pajaohjaajat saivat pienryhmissä pohtia, mitä he toivoisivat hankemateriaalilta ja minkälaista tukea he toivoivat saavansa hankkeelta perustaitojen tukemiseen pajaympäristössä.

Paljon hyviä kommentteja saatiinkin, ohjaajat haluaisivat tietää lisää perustaitojen tunnistamisesta ja tuen tarpeen arvioinnista. Keskustelua syntyi arkitaitojen suhteesta perustaitoihin, sekä siitä, että monella asiakkaalla on paljon taitoja, joita hän ei välttämättä miellä itse perustaidoksi. Mietittiin yhdessä sitä, miten tällaista arjen neuvokkuutta saisi paremmin esiin myös pajaympäristössä. Aikuisten asiakkaiden kohdalla ohjaajia mietitytti myös asiakkaan heikkojen perustaitojen puheeksi ottaminen. Heikko pärjääminen esim. laskemisessa ja lukemisessa aiheuttavat usein aikuisilla häpeää ja tämä vaikeuttaa asiasta puhumista. Hankkeen tavoitteena on myös osallistujan pystyvyydentunteen vahvistaminen, joten puheeksi ottamisen tapaan onkin aiheellista kiinnittää huomiota, tapa millä asiaa lähestytään määrittää jatkossa helposti sitä, haluaako osallistuja ylipäänsä lähteä työstämään perustaitojaan.

Materiaalilta ohjaajat toivoivat, että ne olisivat valmiita, konkreettisia ja selkeitä. Myös kirjallisia ohjeita materiaalin käyttöön toivottiin. Tämä varmasti liittyy siihen, että monet ohjaajat toivat esille sen, että heillä ei ole aina kovin paljon aikaa yksittäisen asiakkaan ohjaamiseen. Fyysisten puitteiden, esim. tilojen puute (pajatila voi olla hälyinen ja keskittyminen esim. laskemiseen voi olla haastavaa) perustaitotehtäviä tekevän asiakkaan käyttöön koettiin ongelmaksi. Paja voi myös olla liikkeellä (esim. kiinteistön huollossa tai rakennuspuolella) ja näin perustaitoharjoituksia tekevän asiakkaan ohjaaminen voi muodostua haasteelliseksi.

Päivän sato oli kaiken kaikkiaan antoisa ja saimme hankkeessa lisää pohjaa PONNU-valmennusmallin luomiseen. Toivottavasti myös osanottajat kokivat hyötyneensä tilaisuuden annista. Projektipäällikön ominaisuudessa haluankin vielä kiittää kaikkia osallistuneita!

Terveisin Elina Heine

Lukutaidon tarpeellisuus nyt ja tulevaisuudessa

Viime vuosien kotimaiset ja kansainväliset lukututkimukset ovat kertoneet sekä hyvän lukutaitoisuuden että lukuharrastuksen vähenemistä Suomessa. Lukukeskuksen vuosittain julkaisema 10 faktaa lukemisesta kokoaa yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä lukutaitotutkimuksia sekä luo katsausta myös lukuharrastuneisuudesta.  Nämä faktat myös antavat suuntaviivoja siitä, miten lukutaitoa ja sen tukemista tulisi kehittää tulevaisuudessa Suomessa.

Lukukeskuksen ensimmäinen Suomen vuoden 2017 lukutilanteeseen perustuva fakta kertoo, että lukutaidon merkitys yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti, mutta saman aikaisesti lukemisen taitotaso heikkenee. Me tarvitsemme tulevaisuudessa lukemista edelleen paljon monimuotoistuvissa ympäristöissä kuten erilaisissa medioissa. Lukutaito auttaa meitä hankkimaan tietoa eri lähteistä digitaalisessa kulttuurissamme. Tällöin myös lukutaitoisuutta tulee opettaa yhä enemmän myös erilaisissa ympäristöissä, emmekä voi olettaa taitoisuuden kehittyvän niissä itsestään.

Toisen faktan mukaan Suomella on kuitenkin edellytykset pysyä lukutaidon ykkösmaana, kuten se on ollut pitkään monissa lukututkimuksissa. Kulttuurissamme on arvostettu lukemista ja sen kehittymistä on tukenut myös kansainvälisesti arvostettu korkealaatuinen ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmämme. Kolmannen faktan mukaan koulun lisäksi kodin asenteella on merkittävä yhteys lukemiseen jo ennen kouluikää. Lukeminen lapselle kehittää hänen sosiaalisia taitojaan, viestintä- ja empatiakykyään sekä kasvattaa sanavarastoa. Iltasatujen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita.

Neljännen faktan mukaan tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tärkeää olisi tarkastella poikien lukemismotivaation taustalla olevia tekijöitä. Taustalla voi olla muun muassa heikko itseluottamus, jolloin oppilas ei saa tarpeeksi kannustusta tai on oppinut uskomaan, että hän ei osaa lukea ja eikä siksi myöskään lue. Jos oppija ei lue, hänen lukutaitonsa ei kehity ja se pysyy heikkona myös tulevaisuudessa. Lisäksi on tärkeää löytää yksilöllistä merkitystä lukemisen taitoisuudelle sekä erilaisia lukijoita kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä. Käsitystä lukemisesta tulisi myös laajentaa. Jos kaunokirja ei kiinnosta lukemisen kohteena, niin lukemista voisi suunnata vaikkapa sarjakuviin, tietokirjojen tai laululyriikoiden pariin.

Viidennen faktan mukaan oman äidinkielen hallinta antaa pohjan maahanmuuttajien lukutaidolle. Meidän tulee siis tukea jokaisen henkilön oman äidinkielen hallintaa. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista lukemista tai kieliopin hallitsemista. Avainasemassa on kyky omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta näkökulmalta. Lisäksi lukutaito tulisi nähdä luovaa ja analyyttistä ajattelukykyä sekä ongelmanratkaisua lisäävänä taitona.

Lukutaito on perusta kaikelle oppimiselle ja mahdollistaa myöhemmin jatko-opinnot sekä korkeatasoisen koulutuksen. Lukemisella on myös yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Peruskoulu ja kirjasto ehkäisevät lukutaidon eriarvoistumista kuudentena lukutaidon faktana. Siksi on tärkeää, että takaamme kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet yhteiskunnassamme hankkia itselleen hyvä lukutaito ja mahdollisuus lukuharrastuneisuuteen.   
Lukutaidon seitsemäs fakta liittyy syrjäytymisen ehkäisyyn. Lukutaito edistää demokratiaa ja sosiaalista identiteettiä sekä vahvistaa yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Lukutaidoton ihminen jää helposti yksin ja syrjäytyy helposti työelämästä ja monista yhteiskunnan digitaalisista palveluista.

Kahdeksannen faktan mukaan lukeminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Lukeminen alentaa stressitasoa. Tutkimusten mukaan jo kuudessa minuutissa lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä. Lukemisharrastuksella voidaan hidastaa ikääntymisen haittoja, koska lukemisella voi tukea muistijärjestelmiä ja muistin säilymistä. Kirjoja ahkerasti lukevien eliniän on havaittu olevan kaksi vuotta pidempi kuin ei-lukevilla.

Kun digitaalisuus ilmestyi elämäämme, niin monet olivat huolissaan painetun kirjan tulevaisuudesta. Yhdeksännen faktan mukaan painettu kirja ei ole kuolemassa, vaan erilaiset tekstimuodot täydentävät jatkuvasti toisiaan. Niinpä myös erilaisten lukemisympäristöjen ja tekstimuotojen käyttöä tulee ohjata. Pitkäaikaista muistin käyttöä ja tarinan hallintaa vaativa lukeminen tarjoaa vastapainoa lyhytjännitteiseen tekstiviestien arkeemme. Myös pidempien tarinoiden lukeminen lapsille kehittää kuulijan keskittymiskykyä – ja ehkäpä myös lukijan!

Kymmenennen faktan mukaan lukutaitoa kannattaa mainostaa, koska muun muassa kirjailijavierailut ja lukukampanjat lisäävät lukuintoa.  Lukuintoa lisää myös hyvä teksti, joka pistää lukijan pohtimaan, herättää ajatuksia tai tunteita, saa joskus itkemään tai nauramaan, mahdollistaa ovia maailmoihin, joihin ei hetkessä voisi muuten matkustaa. Kuten muitakin taitoja, lukemista voi ja kannattaa harjoitella jatkuvasti. Mitä sinä aiot seuraavaksi lukea?

Lähde: Lukukeskus, joka puolustaa kaikkien tasa-arvoista oikeutta lukemiseen ja lukutaitoon. Lukukeskus kokoaa tietoa lukemisesta ja lukutaidosta sekä toimii asiantuntijana kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.
10 faktaa lukemisesta vuodelta 2017 löytyy sivulta http://www.lukukeskus.fi/wp-content/uploads//2017/04/10faktaapdf_F.pdf

Perustaitojen alkukartoitus PONNU-hankkeessa

PONNU-hankkeen yhtenä tavoitteena on aikuisille suunnatun perustaitojen kartoitus- ja suunnittelumallin luominen. Hankkeessa on nyt valmistunut verkossa täytettävä sähköinen alkukartoitus, jonka kautta PONNU-perustaitovalmennuksiin osallistujat pääsevät pohtimaan esim. omia luku- ja kirjoitustottumuksiaan sekä kirjaamaan ylös omia perustaitojen parantamiseen liittyviä tavoitteita. Kun valmennettavat vastaavat tähän sähköiseen kyselyyn, prosessin seuraaminen tukee myös ohjaajia perustaitovalmennusten suunnittelussa.

Kartoitus sisältää avoimia ja monivalintakysymyksiä, jotka liittyvät valmennettavan omiin luku-, kirjoitus-, lasku- ja digitaitoihin sekä -tottumuksiin. Siinä myös kysytään osallistujan näkemystä mm. omasta lukemisen ja kirjoittamisen nopeudesta, peruslaskujen hallinnasta sekä digitaitojen osalta työelämässä tarvittavien laitteiden ja ohjelmien osaamisesta.

Kartoitus on jaettu hankkeessa mukana olevien perustaitojen mukaan neljään osaan: luku-, kirjoitus-, lasku- ja digitaidot. Jokaisessa osiossa on omat kysymyksensä, ja kunkin loppuun merkitään, onko vastaaja kiinnostunut parantamaan kyseistä perustaitojen osa-aluetta. Omat tavoitteet ja suunnitelma niiden saavuttamiseksi kirjataan tähän kohtaan. Kartoitus täytetään mahdollisuuksien mukaan oman ohjaajan kanssa, mikä antaa hyvän tilaisuuden keskustella perustaidoista ja niiden merkityksestä omassa elämässä.

Tätä alkukartoitusmallia pilotoidaan parhaillaan Helsingin ja Tampereen PONNU-valmennuksissa. Mahdollisen lisähionnan jälkeen kartoitus tulee osaksi PONNU-verkkomateriaalia, joka valmistuu kevään 2019 aikana. Monilla PONNU-hankkeeseen osallistuvilla on taustallaan negatiivisia kokemuksia koulusta, mikä vuoksi halusimme keskittyä aikuisen omaa näkemystä ja tuntemusta valottavaan kartoitusmalliin. Toivomme, että PONNUN malli tarjoaa ohjaajille hyödyllisen työkalun perustaitoasian puheeksi ottamiseen ja asiakkaille helposti lähestyttävän tavan pohtia oman perustaitojaan ja – tavoitteitaan!