Mihin tarvitset matematiikka arjessasi?

PONNU-valmennuksissa on tuettu osallistujien perustaitoja, joista yksi keskeisistä on taitoisuus matematiikassa. Aikuisilla usein haasteet laskemisessa johtuvat harjaantumattomuudesta, mutta taustalla voi myös olla selvittämättömiä oppimisvaikeuksia, joiden takia henkilö uskoo olevansa tyhmä ja kykenemätön oppimaan matematiikkaa. Matematiikan taitoisuus muodostuu useista osatekijöistä ja matematiikan oppimiseen saattaa liittyä myös monenlaisia yksilöllisiä haasteita. Henkilöt, joilla on kielellisiä vaikeuksia, saattavat kokea matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämiseen ja muistamisen haastavaksi. Matematiikassa käytetään paljon erilaisia visuaalisia symboleja ja graafisia esityksiä, jolloin hahmottamiseen liittyvät pulmat vaikeuttavat visuaalisen tiedon käsittelyä. Lisäksi matematiikka edellyttää avaruudellisen hahmottamisen kykyä, jota tarvitaan muun muassa numeroiden ja matemaattisten symbolien ja mittayksiköiden hahmottamisessa.

Keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyvät vaikeudet saattavat aiheuttaa laskijalle virheitä numeroiden ja oikeiden laskumerkkien havaitsemisessa ja erilaisten lukujen sijoittamisessa kaavoihin. Matematiikka vaatii myös muistin käyttöä erilaisten laskusääntöjen, kertotaulun ja peruslaskutoimitusten oppimisessa. Matemaattisten ongelmien ratkaisu tapahtuu työmuistissa, jolloin työmuistin heikentynyt kapasiteetti asettaa haasteita laskemiselle.

Matematiikan hallitseminen edellyttää myös oman toiminnan ohjauksen taitoja. Oppijalla tulee olla kykyä tarkkailla ja säädellä omaa toimintaansa ja myös kykyä muuttaa tarvittaessa käyttämäänsä laskutapaa. Vaikeudet loogisen päättelyn taidoissa haastaa myös matemaattisten periaatteiden ymmärtämisen ja soveltamisen. Lisäksi on olemassa erityisesti matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, kuten vaikeuksia muodostaa lukujonoja, ymmärtää suuruuskäsitteitä ja lukujen välisiä suhteita.

Matematiikan oppimiseen vaikuttavat myös asenteet ja uskomukset matematiikkaa kohtaan. Tutkimusten mukaan suhtautuminen matematiikka kohtaan on vielä alakouluiässä positiivista, mutta muuttuu negatiivisemmaksi monella oppijalla myöhemmin. Matematiikkaa saatetaan pitää kaavoineen ja numeroineen irrallisena kaikista muista oppiaineista ja sen ei ajatella liittyvän jokapäiväiseen elämään. Tärkeää on, että matematiikan asiat yhdistettäisiin oppijan arkeen ja hänelle tulisi tietoisuus opittavien asioiden merkityksestä hänelle itselleen. Tärkeää on ymmärtää myös matematiikan oppimisen kumulatiivisuus eli aikaisemmin opittu vaikuttaa myös myöhemmin opittuun. Jos perusta matematiikan taitoisuudessa on heikko, alkaa ongelmia kasautua matematiikan tulevien opittavien asioiden kautta lisää. Tämä puolestaan laskee motivaatiota matematiikan opiskeluun.

Matematiikkaan liittyy myös uskomuksia siitä, että vain älykkäät ja matemaattisesti lahjakkaat voivat sitä oppia. Tällöin ajatellun takana on usein ajatus matemaatikoksi syntymisestä eikä matematiikasta harjoittelun kautta saavutettavana taitona. Jotta matematiikkaa ja sen osaamista kohtaan asenteet olisivat positiivisia, täytyy matematiikan oppimisesta antaa oikeaa tietoa. Tärkeää on tuoda esille matematiikka harjoiteltava ongelmien ratkaisutaitoina, jotka ovat tärkeä osa jokaisen arkea. Lisäksi tärkeää on pohtia missä asioissa matematiikka tuottaa vaikeuksia, jotta taitojen harjoittelu voidaan aloittaa oikealta tasolta ja niin, että on mahdollisuus luoda kestävä perusta seuraavan tason matemaattisille haasteille.

Tänäkin vuonna kansainvälistä matematiikkapäivää vietetään 14.3. Päivä tunnetaan myös piin päivänä, koska kyseisen päivämäärän voi kirjoittaa 3/14, ja piin likiarvo on noin 3,14. Tänä vuonna matematiikkapäivää vietetään teemalla “Matematiikka on kaikkialla”. Tällä teemalla halutaan muistuttaa matematiikan taitojen tärkeydestä eri tieteenaloilla kuten lääketieteessä ja taloustieteessä, mutta ennen kaikkea siitä, että me kaikki tarvitsemme matemaattisia taitoja jatkuvasti arjessamme!

Päivi Pynnönen

Lähteet:

LukiMat peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö.

Kansainvälinen matematiikkapäivä: https://www.idm314.org/

Tammelin-Laine, T., Riuttanen, S. & Kyckling, E. (2019). Perustaidoilla arjen osallisuutta ja hyvinvointia. Kieli,koulutus ja yhteiskunta, 10(6). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2019/perustaidoilla-arjen-osallisuutta-ja-hyvinvointia

Perustaidot paremmiksi -seminaari Tamperella 5.2.2020

PONNU- ja TAHTI -hanke järjestävät keskiviikkona 5.2.2020 Tampereen pääkirjasto Metsossa yhteisseminaarin Perustaidot paremmiksi - oppimisen uudet haasteet muuttuvissa ympäristöissä: puhetta aikuisten perustaitojen edistämisestä ja ylläpitämisestä.

Seminaari on maksuton ja sisältää iltapäiväkahvit. Seminaariin voi ilmoittautua alla olevan linkin kautta.

http://bit.ly/2s0x3Mt

Lämpimästi tervetuloa!

Uuden valmentajan terveiset Turusta!

Elokuun lopussa tulin mukaan PONNU-hankkeeseen ja ensimmäisenä päivänäni sain laajan perehdytyksen kaikkeen siihen, mitä hankkeessa oli jo saatu aikaiseksi. Seuraavien päivien aikana pääsin tutustumaan myös Turun Valo-Valmennusyhdistyksen työpajatoimintaan, jossa minun on nyt tarkoitus aloitella PONNU-valmennusta.

Pääsin heti toisella työviikollani mukaan Työllistymisen mahdollisuudet -seminaariin Hämeenlinnaan, jossa PONNU-hankkeella oli oma työpajansa.  Työpajassa pääsin itsekin kokeilemaan perustaitoharjoituksia ja sain tuntumaa siitä, minkälaista niitä on tehdä ja minkälaista tietotaitoa tehtävienteko valmentautujalta vaatii.  Perustaitoharjoitukset olivat mielestäni suurilta osin ihmisen arkeen liittyviä ja sitä kautta hyödyllisiä ihan jokaiselle. Harjoitukset eivät myöskään olleet liian helppoja, vaan tarjosivat sopivasti haastetta.

Kolmannen viikkoni aikana lähdin Helsinkiin tapaamaan muita hanketyöntekijöitä PONNU-kokoukseen. Oli mukava vihdoin saada nimille kasvot ja päästä näkemään, kuinka PONNU- valmennuksen ohjaajan käsikirjaa hiottiin tehokkaasti yhdessä työryhmän kesken.

Tämän syksyn aikana tarkoituksenani olisi startata PONNU-valmennusta myös tänne Turkuun. Olen päässyt näiden kolmen viikon aikana melko hyvin tutustumaan pajalaisiin ja tiedän ainakin, että mukavia valmentautujia on luvassa!

-Perustaitovalmentaja Venla-

PONNU -yksilövalmennusta Vanajalla

Vanajan vankila on naisille tarkoitettu avovankila lähellä Hämeenlinnaa. Suuri osa vangeista käy töissä tai opiskelemassa vankilan ulkopuolella. Avovankilaan vanki sijoitetaan tyypillisesti silloin, kun vapautumisen aika alkaa olla lähellä. 

Vanajan vankilalla on kevään 2019 mittaan annettu yksilövalmennusta PONNU –hankkeen puitteissa.

Tavoitteena PONNU –valmennuksissa on, että taidot saataisiin valmennettavilla sellaiselle tasolle, että omien asioiden hoitaminen onnistuisi ilman suurempaa turhautumista. PONNU -valmennuksissa tähdätään siihen, että valmennettavien perustaitoja vahvistetaan niin, että heillä olisivat arjessa, opinnoissa tai työelämässä selviämisen perustaidot hallussaan. Yksilöllistä ja valmennettavan elämäntilanteesta riippuvaa on tietenkin se, minkälainen taitotaso kullakin on riittävä.

Vangeilla ja rikostaustaisilla henkilöillä on perustaidoissa usein vakavia puutteita. Heillä on tyypillisesti riekaleinen kouluhistoria ja yhteiskunnan jäsenenä elämisen taitojen puutetta. Heillä saattaa olla diagnosoimattomia oppimisvaikeuksia (esimerkiksi luki-vaikeudet tai ADHD), jotka ovat vaikeuttaneet monella elämänalueella toimimista ja valitettavan usein myös edesauttaneet vaikeuksiin joutumista.

Vanajan vankilan vankien valmennustarve tuli esiin yhteistyökeskusteluissa Naiset Näkyviksi –hankkeen toimijoiden kanssa. Naiset näkyviksi –hankkeella on Vanajan vankilassa asiakkaita, joilla monella on perustaidoissa puutteita. PONNU-yhteistyön aloittamisesta sovittiin vankilan erityisohjaajan kanssa ja hänen suosittelemansa kolme naista aloitti yksilövalmennuksen PONNU –valmentajan kanssa. Valmennuskertoja sovittiin yhteensä kuusi kevään 2019 aikana, ja kunkin valmennettavan valmennusajaksi kerrallaan kaksi tuntia.

Valmennettavilla oli keskenään hyvin erilaiset osaamisprofiilit perustaitojen kannalta. Yhdellä valmennettavalla perustaitojen vahvistamista tarvittiin ennen kaikkea digitaidoissa ja digilaitteiden käytössä, toisella varsinkin lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitoja pyrittiin vahvistamaan siten, että arjessa toimiminen helpottuisi ja kolmannen kohdalla panostettiin erityisesti virastoasiointitaitojen vahvistamiseen.

Koska Vanajan vankila on avovankila, oli valmennuksissa mahdollista käyttää tietokonetta monipuolisesti myös verkossa (toisin kuin suljetussa vankilassa). Näin verkkoasiointi ja mm. sähköpostiosoitteen luominen ja sähköpostiviestinnän harjoittelu olivat mahdollisia. Myös suurin osa lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vahvistamiseen liittyvistä tehtävistä tehtiin tietokoneella, jotta sen käyttöön saatiin tuntumaa ja harjoitusta. Usein suurimpia ongelmia vapautuvilla vangeilla on juuri se, että digilaitteet ja –sovellukset kehittyvät hurjaa tahtia, ja vankilassa olleen taidot vanhenevat nopeasti.

Valmennettavat pitivät valmennussisältöjä hyvinä ja niiden vahvistamia perustaitoja arkea helpottavina. Tulokseen on kenties vaikuttanut myös se, että yksilövalmennukset ovat helpompia räätälöidä yksittäistä valmennettavaa palveleviksi kuin ryhmävalmennukset.

Hyvistä kokemuksista rohkaistuneena vankila onkin toivonut PONNU –ryhmävalmennusta tulevalle kesälle 2019. PONNU –hanke vastaa toiveeseen ja on jo sovittu, että se järjestää ryhmämuotoista PONNU –valmennusta Vanajan vankilan vangeille kesäkuussa 2019 kaksi kertaa viikossa.

PONNU-hankkeessa on tehty vankien ja rikostaustaisten kanssa yhteistyötä jo aiemminkin. Helsingin vankilan kuntouttavan toiminnan ryhmälle annettiin kesällä 2018 seitsemän viikon ajan intensiivistä ryhmävalmennusta ja Kriminaalihuollon tukisäätiön RyMy –hankkeen yhdyskuntapalvelua suorittaville asiakkaille on viiden viikon aikana toteutettu ryhmävalmennus keväällä 2019.

Uuden valmentajan kuulumiset

Tulin mukaan PONNU-hankkeeseen valmentajan roolissa maaliskuun alussa. Oli mielenkiintoista hypätä mukaan hankkeeseen, joka on ollut käynnissä jo hyvän aikaa. PONNUssa minua oli vastassa reipas tekemisen meininki, hyviksi todettuja käytäntöjä ja valmiita valmennusmateriaaleja, mutta toisaalta runsaasti tilaa on omalle ideoinnille ja uuden luomiselle.

Oli hienoa päästä pian käytännön valmennuksiin mukaan, ne ovat olleet todella antoisia. Valmentajan näkökulmasta parasta valmennuksissa on huomata, kuinka osallistujien taidot kehittyvät, olipa lähtötaso millainen hyvänsä. Digitaitojen opettelu on ollut valmennussisältöjen keskiössä Helsingin valmennuksissa. Tietokoneella työskentelyyn on pystytty yhdistämään monipuolisesti myös esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen ja numerotaitojen harjoittelua.

Onnistumisen kokemukset valmennuksissa ovat innostavia niin valmentautujille kuin valmentajillekin. On ollut huikeaa nähdä, kuinka eräs valmentautuja pääsi hyödyntämään omaa taiteellista lahjakkuuttaan ja samalla oppimaan uutta Paint 3D -ohjelmassa. Toiselle valmentautujalle tiedonhakuharjoitus Kimi Räikkösestä oli niin inspiroiva kokemus, että tiedonhaun peruskäytännöt tulivat tutuiksi kuin huomaamatta. Myös palautteen saaminen valmennuksista on ollut palkitsevaa, ja palaute on näyttänyt, että oikealla tiellä ollaan. Positiivisia kommentteja on tullut esimerkiksi mukavasta oppimisilmapiiristä, ja harjoiteltavat aiheet on koettu hyödyllisiksi.

Eräällä kerralla digivalmennuksessa yhdistettiin tiedonhakua ja PowerPoint-esityksen tekemistä
(Kuvattavalta on kysytty lupa kuvaamiseen ja kuvan julkaisuun.)

Käytännön työssä on kirkastunut, kuinka suuri tarve perustaitojen vahvistamiselle on. Uskon, että tarve esimerkiksi digitaitojen osaamiselle kasvaa, sillä niitä vaaditaan jatkuvasti enemmän niin työelämässä kuin omien asioiden hoitamisessakin. Ihmisten digitaaliset perustaidot eivät välttämättä pysy vaatimusten perässä, ellei niiden harjoitteluun tarjota tukea ja ohjausta – tässä on yksi syy, miksi PONNU-hanke tekee tarpeellista työtä.

Helsingissä valmennukset jatkuvat vielä kevään aikana ja uutta suunnitellaan kesälle parhaillaan.

- Perustaitovalmentaja Jaana

Alkuvuoden valmennuskuulumisia Tampereelta

Tampereen Hatanpäällä aloitettiin helmikuun alussa koko kevään kestävät, kaikille aikuisille avoimet PONNU-perustaitovalmennukset. Valmennukset on jaettu teemoittain niin, että tiistaisin kokoontuu lukemisen ja kirjoittamisen ryhmä, keskiviikkoisin laskemisen ryhmä ja torstaisin digiryhmä. Yksi valmennus kestää kuusi viikkoa ja osallistua voi oman tarpeen mukaan joko yhtenä, kahtena tai kolmena päivänä viikossa.

Tiistain ryhmässä lukemista on vahvistettu esimerkiksi tekemällä tekstin ymmärtämisen harjoituksia sekä lukemalla erilaisia artikkeleita. Kirjoittamisosiossa on kerrattu kielenhuoltoa sekä käyty läpi asiakirjoittamiseen liittyviä perusasioita. Lisäksi teimme yhteistyötä Sampolan Opinverstaan kanssa, jonka ansiosta saimme yhden aamupäivän verran kuulla tärkeää tietoa oppimisvaikeuksista sekä opiskelutekniikoista.

Keskiviikkoisin kokoontuneessa laskemisen ja numerotaitojen ryhmässä kerrattiin perusasioita, kuten laskujärjestystä sekä yhteen-,vähennys-, kerto- ja jakolaskuja. Myös murtolukujen, yksikkömuunnosten sekä prosenttilaskujen vahvistamiselle oli omat kertansa.

Digivalmennuksessa torstaisin pohdittiin muun muassa asiallista sähköpostiviestintää, tietoturva-asioita sekä tiedonhaun mahdollisuuksia. Myös tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja diaesityksen luomista harjoiteltiin.

Kuuden viikon valmennukset menivät nopeasti ja tällä hetkellä onkin menossa jo järjestyksessään toinen kevään kolmesta valmennuspaketeista. Kiinnostusta ja tarvetta tuntuu edelleen olevan eniten digivalmennukselle, johon tarpeeseen olemmekin yrittäneet alusta asti aktiivisesti vastata niin Tampereella kuin Helsingissäkin.

Kevään viimeiset perustaitovalmennukset pidetään välillä 27.4.-6.6. Valmennuksiin voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä Taru Luuppalaan p. 050 505 7973 tai taru.luuppala@siltavalmennus.fi.

Uusi vuosi, uudet perustaitokujeet

Vuosi 2019 on jo hyvässä vauhdissa PONNU-hankkeen osalta. Ryhmämuotoiset valmennukset ovat taas käynnistyneet sekä Helsingissä, että Tampereella. Kevään aikana hankkeessa on tarkoitus koota kaikesta tähän mennessä kertyneestä ryhmävalmennusmateriaalista toimivimmat sopiviksi kokonaisuuksiksi, jotka voidaan ottaa käyttöön missä tahansa perustaitovalmennuksen tarpeessa olevassa ympäristössä.

Ensimmäiset PONNU-perustaitokoulutukset Valo-Valmennusyhdistyksen ja Silta-Valmennusyhdistyksen työntekijöille alkoivat helmikuun alkupuolella. Ohjaajille suunnattu koulutus on rakennettu moduuleista, joissa aiheina ovat oppiminen ja ohjaaminen, oppimisvaikeudet ja – vahvuudet, oppimisen tukeminen sekä ohjaus – ja valmennustaitojen kehittäminen. Ensimmäiset koulutukset ovat jo takana, ja ohjaajat ovat antaneet hyvää palautetta Päivi Pynnöselle ja Liisa Rentolalle, jotka koulutuksista vastaavat. Myöhemmin ohjaajien koulutus toteutetaan myös Valo-Valmennusyhdistyksen Turun toimipisteessä. Ohjaajat ovat olleet itse mukana vaikuttamassa koulutuksen sisältöön ja tapaan, jolla se toteutetaan. Hankkeessa on pidetty tärkeänä, että myös ohjaajat, jotka perustietoisuutta pajoilla edistävät, saavat vaikuttaa koulutuksen sisältöön ja tuoda esiin omaa näkökulmaa toimintaan osallistuvien tarpeista.

Valo-Valmennusyhdistys esittelee hankkeitaan yhdessä Silta-Valmennusyhdistyksen kanssa näyttelypisteellä Valtakunnallisilla työpajapäivillä 10.-11.4.2019 Hyvinkään Villatehtaalla. Mukana on myös PONNU-hanke, joten tervetuloa kaikki hankkeesta kiinnostuneet keskustelemaan, sopisiko PONNU-valmennus myös teidän organisaationne käyttöön!

Elina Heine

PONNU -hankkeen projektipäällikkö

Valo-Valmennusyhdistys, Tampere

Loppuvuoden mietteitä

PONNU –hankkeen ensimmäinen täysi toimintavuosi lähenee loppuaan. Vuoteen on mahtunut paljon hyvää ja mielenkiintoista, mitä on mukava pysähtyä hetkeksi peilaamaan ja jakamaan.

Hankkeen toiminta on vuoden aikana jakautunut luontevasti kahteen toinen toistaan tukevaan osaan: perustaitovalmennukset ja kehittämistoiminta. Perustaitovalmennusta on toteutettu Helsingissä ja Tampereella sekä hankeorganisaatioissa, että hyvässä yhteistyössä kahden eri vankilan kanssa jo yli 300 valmennuspäivää. Keväällä ja kesällä aloitettujen valmennusten lisäksi syksyn aikana kokeiltiin joitakin uusia valmennusteemoja kuten Invalidisäätiön kahvilapalveluiden työtoiminta-asiakkaiden kanssa toteutettu kahden kerran asiakaspalveluvalmennus, johon liitettiin erilaisia luku- ja kirjoitusharjoituksia. Ammattiopisto Liven Puhdistuspalvelualan opiskelijoiden kanssa toteutettiin samoin kahden kerran käytännön matematiikkavalmennus mittaamiseen liittyen. Digivalmennus jatkui koko vuoden ajan sekä Tampereella että Helsingissä. Tampereella PONNU –hanke tarjosi syksyn ajan tukea digiasioissa myös viikoittaisen avoimen digiklinikan kautta. Digivalmennuksiin ollaan pystytty luontevasti liittämään myös lukemisen ja kirjoittamisen harjoituksia.

Loppusyksystä perustaitovalmennusten sisältöjä ja materiaaleja aloitettiin kokoamaan yhteen hankkeen (sähköistä) materiaalipakettia varten. Pakettiin tullaan liittämään mm. työn alla olevia perustaitokortteja, jotka sisältävät eri ammattialojen toistuviin työtehtäviin liitettäviä perustaitoharjoituksia. Korttien avulla esimerkiksi pajaohjaajat pystyvät käytännön työn ohessa vaivattomasti antamaan asiakkailleen luku- ja kirjoitus-, lasku- ja digiharjoituksia. Tehtävien lisäksi materiaalipaketti tulee sisältämään ainakin tietoa perustaidoista, alkukartoituksen sekä ohjaajan oppaan.

Työpajaohjaajille suunnatut valmennukset on myös aloitettu hankeorganisaatioissa syksyn aikana, ja näitä tullaan laajentamaan muihin organisaatioihin ja uusille paikkakunnille ensi vuoden aikana. On tärkeää, että ohjaajat saavat riittävän perehdytyksen perustaitovalmennusten toteuttamiseen omassa työssään.

PONNU –hankkeen väki toivottaa oikein hyvää ja rauhaisaa joulua! Ensi vuonna nähdään.

Projektipäällikön terveiset

Syksy alkaa jo kääntyä talveksi ja PONNU-hankkeessa on puurrettu mm. perustaidoitettujen työkorttien parissa, sekä 13.11.2018 pidettiin Tampereella Valo-Valmennusyhdistyksen ja Siltavalmennusyhdistyksen työntekijöille tilaisuus, jossa käsiteltiin oppimisen pedagogiikkaa, perustaitoisuutta ja sitä, millä keinoin perustaitoja voitaisiin tukea pajaympäristössä. Pajaohjaajat saivat pienryhmissä pohtia, mitä he toivoisivat hankemateriaalilta ja minkälaista tukea he toivoivat saavansa hankkeelta perustaitojen tukemiseen pajaympäristössä.

Paljon hyviä kommentteja saatiinkin, ohjaajat haluaisivat tietää lisää perustaitojen tunnistamisesta ja tuen tarpeen arvioinnista. Keskustelua syntyi arkitaitojen suhteesta perustaitoihin, sekä siitä, että monella asiakkaalla on paljon taitoja, joita hän ei välttämättä miellä itse perustaidoksi. Mietittiin yhdessä sitä, miten tällaista arjen neuvokkuutta saisi paremmin esiin myös pajaympäristössä. Aikuisten asiakkaiden kohdalla ohjaajia mietitytti myös asiakkaan heikkojen perustaitojen puheeksi ottaminen. Heikko pärjääminen esim. laskemisessa ja lukemisessa aiheuttavat usein aikuisilla häpeää ja tämä vaikeuttaa asiasta puhumista. Hankkeen tavoitteena on myös osallistujan pystyvyydentunteen vahvistaminen, joten puheeksi ottamisen tapaan onkin aiheellista kiinnittää huomiota, tapa millä asiaa lähestytään määrittää jatkossa helposti sitä, haluaako osallistuja ylipäänsä lähteä työstämään perustaitojaan.

Materiaalilta ohjaajat toivoivat, että ne olisivat valmiita, konkreettisia ja selkeitä. Myös kirjallisia ohjeita materiaalin käyttöön toivottiin. Tämä varmasti liittyy siihen, että monet ohjaajat toivat esille sen, että heillä ei ole aina kovin paljon aikaa yksittäisen asiakkaan ohjaamiseen. Fyysisten puitteiden, esim. tilojen puute (pajatila voi olla hälyinen ja keskittyminen esim. laskemiseen voi olla haastavaa) perustaitotehtäviä tekevän asiakkaan käyttöön koettiin ongelmaksi. Paja voi myös olla liikkeellä (esim. kiinteistön huollossa tai rakennuspuolella) ja näin perustaitoharjoituksia tekevän asiakkaan ohjaaminen voi muodostua haasteelliseksi.

Päivän sato oli kaiken kaikkiaan antoisa ja saimme hankkeessa lisää pohjaa PONNU-valmennusmallin luomiseen. Toivottavasti myös osanottajat kokivat hyötyneensä tilaisuuden annista. Projektipäällikön ominaisuudessa haluankin vielä kiittää kaikkia osallistuneita!

Terveisin Elina Heine

Lukutaidon tarpeellisuus nyt ja tulevaisuudessa

Viime vuosien kotimaiset ja kansainväliset lukututkimukset ovat kertoneet sekä hyvän lukutaitoisuuden että lukuharrastuksen vähenemistä Suomessa. Lukukeskuksen vuosittain julkaisema 10 faktaa lukemisesta kokoaa yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä lukutaitotutkimuksia sekä luo katsausta myös lukuharrastuneisuudesta.  Nämä faktat myös antavat suuntaviivoja siitä, miten lukutaitoa ja sen tukemista tulisi kehittää tulevaisuudessa Suomessa.

Lukukeskuksen ensimmäinen Suomen vuoden 2017 lukutilanteeseen perustuva fakta kertoo, että lukutaidon merkitys yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti, mutta saman aikaisesti lukemisen taitotaso heikkenee. Me tarvitsemme tulevaisuudessa lukemista edelleen paljon monimuotoistuvissa ympäristöissä kuten erilaisissa medioissa. Lukutaito auttaa meitä hankkimaan tietoa eri lähteistä digitaalisessa kulttuurissamme. Tällöin myös lukutaitoisuutta tulee opettaa yhä enemmän myös erilaisissa ympäristöissä, emmekä voi olettaa taitoisuuden kehittyvän niissä itsestään.

Toisen faktan mukaan Suomella on kuitenkin edellytykset pysyä lukutaidon ykkösmaana, kuten se on ollut pitkään monissa lukututkimuksissa. Kulttuurissamme on arvostettu lukemista ja sen kehittymistä on tukenut myös kansainvälisesti arvostettu korkealaatuinen ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmämme. Kolmannen faktan mukaan koulun lisäksi kodin asenteella on merkittävä yhteys lukemiseen jo ennen kouluikää. Lukeminen lapselle kehittää hänen sosiaalisia taitojaan, viestintä- ja empatiakykyään sekä kasvattaa sanavarastoa. Iltasatujen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita.

Neljännen faktan mukaan tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tärkeää olisi tarkastella poikien lukemismotivaation taustalla olevia tekijöitä. Taustalla voi olla muun muassa heikko itseluottamus, jolloin oppilas ei saa tarpeeksi kannustusta tai on oppinut uskomaan, että hän ei osaa lukea ja eikä siksi myöskään lue. Jos oppija ei lue, hänen lukutaitonsa ei kehity ja se pysyy heikkona myös tulevaisuudessa. Lisäksi on tärkeää löytää yksilöllistä merkitystä lukemisen taitoisuudelle sekä erilaisia lukijoita kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä. Käsitystä lukemisesta tulisi myös laajentaa. Jos kaunokirja ei kiinnosta lukemisen kohteena, niin lukemista voisi suunnata vaikkapa sarjakuviin, tietokirjojen tai laululyriikoiden pariin.

Viidennen faktan mukaan oman äidinkielen hallinta antaa pohjan maahanmuuttajien lukutaidolle. Meidän tulee siis tukea jokaisen henkilön oman äidinkielen hallintaa. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista lukemista tai kieliopin hallitsemista. Avainasemassa on kyky omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta näkökulmalta. Lisäksi lukutaito tulisi nähdä luovaa ja analyyttistä ajattelukykyä sekä ongelmanratkaisua lisäävänä taitona.

Lukutaito on perusta kaikelle oppimiselle ja mahdollistaa myöhemmin jatko-opinnot sekä korkeatasoisen koulutuksen. Lukemisella on myös yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Peruskoulu ja kirjasto ehkäisevät lukutaidon eriarvoistumista kuudentena lukutaidon faktana. Siksi on tärkeää, että takaamme kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet yhteiskunnassamme hankkia itselleen hyvä lukutaito ja mahdollisuus lukuharrastuneisuuteen.   
Lukutaidon seitsemäs fakta liittyy syrjäytymisen ehkäisyyn. Lukutaito edistää demokratiaa ja sosiaalista identiteettiä sekä vahvistaa yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Lukutaidoton ihminen jää helposti yksin ja syrjäytyy helposti työelämästä ja monista yhteiskunnan digitaalisista palveluista.

Kahdeksannen faktan mukaan lukeminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Lukeminen alentaa stressitasoa. Tutkimusten mukaan jo kuudessa minuutissa lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä. Lukemisharrastuksella voidaan hidastaa ikääntymisen haittoja, koska lukemisella voi tukea muistijärjestelmiä ja muistin säilymistä. Kirjoja ahkerasti lukevien eliniän on havaittu olevan kaksi vuotta pidempi kuin ei-lukevilla.

Kun digitaalisuus ilmestyi elämäämme, niin monet olivat huolissaan painetun kirjan tulevaisuudesta. Yhdeksännen faktan mukaan painettu kirja ei ole kuolemassa, vaan erilaiset tekstimuodot täydentävät jatkuvasti toisiaan. Niinpä myös erilaisten lukemisympäristöjen ja tekstimuotojen käyttöä tulee ohjata. Pitkäaikaista muistin käyttöä ja tarinan hallintaa vaativa lukeminen tarjoaa vastapainoa lyhytjännitteiseen tekstiviestien arkeemme. Myös pidempien tarinoiden lukeminen lapsille kehittää kuulijan keskittymiskykyä – ja ehkäpä myös lukijan!

Kymmenennen faktan mukaan lukutaitoa kannattaa mainostaa, koska muun muassa kirjailijavierailut ja lukukampanjat lisäävät lukuintoa.  Lukuintoa lisää myös hyvä teksti, joka pistää lukijan pohtimaan, herättää ajatuksia tai tunteita, saa joskus itkemään tai nauramaan, mahdollistaa ovia maailmoihin, joihin ei hetkessä voisi muuten matkustaa. Kuten muitakin taitoja, lukemista voi ja kannattaa harjoitella jatkuvasti. Mitä sinä aiot seuraavaksi lukea?

Lähde: Lukukeskus, joka puolustaa kaikkien tasa-arvoista oikeutta lukemiseen ja lukutaitoon. Lukukeskus kokoaa tietoa lukemisesta ja lukutaidosta sekä toimii asiantuntijana kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.
10 faktaa lukemisesta vuodelta 2017 löytyy sivulta http://www.lukukeskus.fi/wp-content/uploads//2017/04/10faktaapdf_F.pdf

Perustaitojen alkukartoitus PONNU-hankkeessa

PONNU-hankkeen yhtenä tavoitteena on aikuisille suunnatun perustaitojen kartoitus- ja suunnittelumallin luominen. Hankkeessa on nyt valmistunut verkossa täytettävä sähköinen alkukartoitus, jonka kautta PONNU-perustaitovalmennuksiin osallistujat pääsevät pohtimaan esim. omia luku- ja kirjoitustottumuksiaan sekä kirjaamaan ylös omia perustaitojen parantamiseen liittyviä tavoitteita. Kun valmennettavat vastaavat tähän sähköiseen kyselyyn, prosessin seuraaminen tukee myös ohjaajia perustaitovalmennusten suunnittelussa.

Kartoitus sisältää avoimia ja monivalintakysymyksiä, jotka liittyvät valmennettavan omiin luku-, kirjoitus-, lasku- ja digitaitoihin sekä -tottumuksiin. Siinä myös kysytään osallistujan näkemystä mm. omasta lukemisen ja kirjoittamisen nopeudesta, peruslaskujen hallinnasta sekä digitaitojen osalta työelämässä tarvittavien laitteiden ja ohjelmien osaamisesta.

Kartoitus on jaettu hankkeessa mukana olevien perustaitojen mukaan neljään osaan: luku-, kirjoitus-, lasku- ja digitaidot. Jokaisessa osiossa on omat kysymyksensä, ja kunkin loppuun merkitään, onko vastaaja kiinnostunut parantamaan kyseistä perustaitojen osa-aluetta. Omat tavoitteet ja suunnitelma niiden saavuttamiseksi kirjataan tähän kohtaan. Kartoitus täytetään mahdollisuuksien mukaan oman ohjaajan kanssa, mikä antaa hyvän tilaisuuden keskustella perustaidoista ja niiden merkityksestä omassa elämässä.

Tätä alkukartoitusmallia pilotoidaan parhaillaan Helsingin ja Tampereen PONNU-valmennuksissa. Mahdollisen lisähionnan jälkeen kartoitus tulee osaksi PONNU-verkkomateriaalia, joka valmistuu kevään 2019 aikana. Monilla PONNU-hankkeeseen osallistuvilla on taustallaan negatiivisia kokemuksia koulusta, mikä vuoksi halusimme keskittyä aikuisen omaa näkemystä ja tuntemusta valottavaan kartoitusmalliin. Toivomme, että PONNUN malli tarjoaa ohjaajille hyödyllisen työkalun perustaitoasian puheeksi ottamiseen ja asiakkaille helposti lähestyttävän tavan pohtia oman perustaitojaan ja – tavoitteitaan!

PONNU -hanke esillä Työllistymisen mahdollisuudet -seminaarissa Hämeenlinnassa

PONNU -hankkeessa ollaan ensimmäisen vuoden aikana työskennelty ahkerasti pitkään työelämän ulkopuolella olleiden aikuisten perustaitojen vahvistamiseksi. Erilaisia perustaitovalmennuspilotteja ollaan toteutettu työpajaympäristöissä Helsingissä ja Tampereella, ja näiden lisäksi on hankkeessa luotu uudenlainen kyselymalli aikuisten perustaitojen kartoittamiseen. Hankkeen toiminta ja tulokset ovat alkaneet herättää mielenkiintoa työpaja- ja oppilaitoskentillä, ja alkusyksystä hanketyöntekijöitä kutsuttiin jo erilaisiin tapahtumiin puhumaan.

Näkyvimmin PONNU oli mukana toteuttamassa HAMKin korkeakoulukeskuksessa 29.8. järjestettyä Taidoilla työelämään - Työllistymisen mahdollisuudet -seminaaria. PONNUn lisäksi seminaaria järjestämässä olivat HAMK, Kiipula sekä Ammatilliset erityisopettajat ry (AEO). Osallistujia seminaari keräsi 146 henkilöä.

Työ- ja sosiaalioikeuden dosentti, OTT Jaana Panetoja avasi aamupäivän esityksellään työllistymisen oikeudellisista kysymyksistä. Opetusneuvos Kaisa Räty kertoi ajankohtaisia kuulumisia SORA-lainsäädännöstä ja sen toimeenpanon kehittämistarpeista. Kiipulan ammattiopiston kehittämispäällikkö Petteri Ora esitteli työllistymisen tukemisen erilaisia mahdollisuuksia ja yhteistyötä työelämän kanssa. Tammer-Tukun logistiikkakeskuksen johtaja Juha Hurme päätti aamupäivän esittelemällä yrityksensä oppilasyhteistyötä sekä monimuotoista rekrytointia.

Iltapäivällä järjestettiin neljä kolmen esityksen työpajaa, joihin seminaarin osallistujat saivat oman mielenkiintonsa mukaan osallistua. Ensimmäisessä työpajassa suunnistettiin perustaitojen äärellä. Toinen työpaja toi esille ohjauksen merkitykstä sekä työelämässä tarvittavia eri tukemisen muotoja. Kolmannessa työpajassa esiteltiin monimuotoista rekrytointia, saavutettavaa ja esteetöntä rekrytointiprosessia sekä työagentti-toimintaa. Neljännen työpajan aiheena oli kansainvälisyydestä osaamista työelämään. Lisäksi pajan aiheita olivat maahanmuuttajien opiskelu- ja työvalmiuksien sekä osaamisen arviointi ja asiakkaan ohjaus.

PONNU -hanke päätti päivän ensimmäisen työpajan osalta. PONNUn Saara, Marianna ja Taru esittelivät hankkeen toimintaa ja tavoitteita. Lisäksi työpajaan osallistuneilla testautettiin hankkeessa kehitettävää alkukartoitusta, josta iloksemme saimme hyvää palautetta. Oikeaan suuntaan olemme suunnitteilla olevan alkukartoituksen kanssa menossa!

PONNU -hanke kiittää työpajaan osallistuneita aktiivisesta osallistumisesta sekä hyvistä keskusteluista. Kiitokset myös HAMKille ammattitaitoisesti järjestetystä sekä onnistuneesta seminaaripäivästä!

Kuulumisia kesän vankilavalmennuksesta

Kesän kuumina hetkinä PONNU –valmentajat matkasivat Helsingin vankilaan ohjaamaan vangeille suunnattua seitsemän viikon pituista perustaitovalmennuspilottia. Rikosseuraamusasiakkaat ovat yksi PONNU –hankkeen kohderyhmistä ja pilotti antoi kokemusta perustaitojen harjoittelemiseen vankilaympäristössä. Jo suunnitteluvaiheessa valmennus otettiin vankilassa vastaan innokkaasti ja kaikki kuusi valmennuspaikkaa täyttyivät nopeasti. Keskuspuiston ammattiopisto on toteuttanut erilaisia koulutuksia Helsingin vankilassa useamman vuoden ajan, mikä edesauttoi PONNU –valmennuksen toteuttamista siellä.

Perustaitovalmennusta pidettiin ryhmän kanssa kaksi kertaa viikossa, kolme tuntia kerralla. Valmennukseen päätettiin ottaa mukaan kaikki perustaidot (luku-, kirjoitus-, numero- ja digitaidot), mikä teki siitä monipuolisen osallistujille ja toi valmentajille mukavasti haastetta suunnitteluun! Perustaitojen harjoittelun lisäksi valmennus sisälsi tietoa oppimisvaikeuksista, oppimistyyleistä ja oppimisen apuvälineistä helpottamaan esimerkiksi lukemista ja kirjoittamista. Osallistujat olivat erittäin kiinnostuneita myös näistä aiheista. Hyväksi apuvälineeksi koettiin muun muassa Word –tekstinkäsittelyohjelman oikeinkirjoitustoiminto, joka näyttää tekstissä olevat oikeinkirjoitusvirheet.

Perustaitojen harjoitteleminen sidottiin tässäkin valmennuksessa erilaisten käytännön teemojen ympärille. Esimerkiksi kirjoittamista harjoiteltiin työelämäviestinnän näkökulmasta harjoittelemalla muun muassa sähköpostiviestien kirjoittamista. Lisäksi osallistujat kirjoittivat CV:n, jonka kautta pohdittiin omaa osaamista ja joka toimi myös kohtuullisen haastavana tekstinkäsittelyharjoituksena. Numerotaidot liitettiin suurelta osin arjen matematiikkaan, harjoituksina mm. perus- ja prosenttilaskujen kertausta. Osallistujilla oli käytössä vankilan luokkahuoneen pöytätietokoneet sekä (sim-kortittomat) iPadit, jotka olivat lainassa valmennusta varten. Internet –yhteyden puuttuessa tämä mahdollisti myös digitaitojen monipuolisen ja mielekkään harjoittelemisen. Suosittuja sovelluksia olivat erilaiset matikkapelit sekä kuvien ottaminen ja muokkaaminen. Mobiililaitteen käytön harjoitteleminen rangaistusaikana tukee osaltaan vapautumisen jälkeistä sopeutumista ”digiyhteiskuntaan”, etenkin pitkien tuomioiden suorittajien kohdalla.

Padeilla kokeiltiin mm. Popplet- miellekarttasovellusta

Osallistujat ilmoittautuivat valmennukseen vapaaehtoisesti ja olivat erittäin motivoituneita sekä kiinnostuneita eri aiheista. Valmennuksen alussa kaikki täyttivät PONNU –hankkeessa luodun henkilökohtaisen alkukartoituksen, jonka avulla itsearvioidaan omia perustaitoja (lisää tästä myöhemmin!). Osallistujien erilaiset vahvuudet nousivatkin valmennuksen aikana hyvin esille. Näiden huomioiminen oli selkeästi positiivinen kokemus osallistujille ja mahdollisti paikoin myös vertaisohjauksen. Erityisesti tietokoneen ja padien käyttämisessä osallistujat neuvoivat sujuvasti toinen toisiaan.

Osallistujien antama palaute valmennuksesta oli erittäin positiivista. Esimerkiksi kannustava ilmapiiri nostettiin esiin yhtenä oppimista edistäneenä asiana. Helsingin vankilaan suuntautunut perustaitovalmennuspilotti koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Hyvä yhteistyö PONNU –hankkeen ja vankilan välillä jatkuu vielä ainakin syksyyn.

Joitakin osallistujien vankilakoulun ympäristössä ottamia kuvia:

PONNU -valmentajilla on asiaa

PONNU –hanke käynnistyi loppusyksystä 2017. Hankkeeseen valittiin kolme valmentajaa, jotka aloittivat heti innokkaasti suunnittelemaan asiakkaille suunnattuja perustaitovalmennuksia. Kevään 2018 aikana päästiin pilotoimaan erilaisia valmennuskokonaisuuksia Invalidisäätiössä Helsingissä ja Silta-Valmennusyhdistyksessä Tampereella. Valmennusten tavoitteena on vahvistaa luku-, kirjoitus-, numero- ja digitaitoja työhön tai opintoihin suuntautumisen tueksi.

Helsingissä valmennukset käynnistettiin työelämäteemoilla. Kevään valmennusten aiheita ovat olleet mm. työelämäviestintä, oman osaamisen esiin tuominen ja digitaidot. Numerotaitoja harjaannutettiin osana Pasilan toimipisteessä huhtikuussa toteutettua valmennusta.

Tampereella valmennukset ovat keskittyneet erityisesti matematiikan ja digitaitojen harjaannuttamiseen. Tämän lisäksi kevään aikana toteutettiin suosittu vapaan kirjoittamisen ryhmä, jossa kirjoitettiin erilaisia luovia tekstejä sekä kerrattiin yleisimpiä kielioppisääntöjä. Vapaan kirjoittamisen ryhmän kuulumisia ja palautetta voi lukea blogin aiemmista päivityksistä!    

Valmennuksiin on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa osallistunut valtaosin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Lisäksi Tampereella valmennusta on toteutettu yhteisöllisen päihdekuntoutuksen ryhmässä, ja Helsingissä ryhmiin on osallistunut myös Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijoita. Valmennuskerrat ovat kestäneet yleensä kaksi tuntia, ja asiakkaat ovat osallistuneet niihin kerran viikossa työtoimintapäivän aikana. Parhaillaan Helsingin vankilassa on meneillään kokeilu vankilaan vietävästä 14 x 3h perustaitovalmennuksesta.

Valmentajat sekä Tampereella että Helsingissä ovat havainneet, että digivalmennukselle on paljon kysyntää ja tarvetta. Vaikka älypuhelinten käyttö on monilla sujuvaa, tietokoneen käyttötaidoissa on puutteita. Tämä näkyy vaikeuksina käyttää mm. perusohjelmia ja sähköpostia, mikä voi olla esteenä koulutus- ja työpolulla. Tietokoneita on käytetty valmennuksissa esimerkiksi erilaisissa kirjoitusharjoituksissa ja tiedonhakutaitojen vahvistamiseksi.

Luku- ja kirjoitusharjoitukset ovat valmennuksissa rakennettu erilaisten aikuisoppijoille soveltuvien ja kiinnostavien teemojen ympärille, kuten työelämässä käytettävät tekstit. Haasteita sopivien tehtävien löytämiseksi ja luomiseksi ovat asettaneet osallistujien hyvin erilaiset lähtötasot. Toisaalta erilaiset lähtötasot luovat otolliset olosuhteet minäpystyvyyttä vahvistavalle vertaisohjaajuudelle.

Numerotaitovalmennuksissa ollaan treenattu esimerkiksi peruslaskutoimituksia ja prosenttilaskuja. Helsingissä numerotaitojen harjoitteleminen yhdistettiin arjessa tarvittavaan matematiikkaan. On tärkeää, että osallistuja kokee harjoiteltavien tehtävien hyödyttävän häntä omassa arjessaan tai opinnoissaan.

PONNU –hankkeessa luodaan valmennusmallia, joka on kopioitavissa muihin kuntouttavia ja työllistäviä palveluita tarjoaviin organisaatioihin. Hankkeen valmennuspilotteja ohjaavat valmentajat eri sosiaalialan taustoilla, mikä mahdollistaa uudenlaisen näkökulman perustaitoteeman ja oppimisen taitojen lähestymiselle.

PONNU -valmentajat Saara, Taru ja Marianna