Mihin tarvitset matematiikka arjessasi?

PONNU-valmennuksissa on tuettu osallistujien perustaitoja, joista yksi keskeisistä on taitoisuus matematiikassa. Aikuisilla usein haasteet laskemisessa johtuvat harjaantumattomuudesta, mutta taustalla voi myös olla selvittämättömiä oppimisvaikeuksia, joiden takia henkilö uskoo olevansa tyhmä ja kykenemätön oppimaan matematiikkaa. Matematiikan taitoisuus muodostuu useista osatekijöistä ja matematiikan oppimiseen saattaa liittyä myös monenlaisia yksilöllisiä haasteita. Henkilöt, joilla on kielellisiä vaikeuksia, saattavat kokea matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämiseen ja muistamisen haastavaksi. Matematiikassa käytetään paljon erilaisia visuaalisia symboleja ja graafisia esityksiä, jolloin hahmottamiseen liittyvät pulmat vaikeuttavat visuaalisen tiedon käsittelyä. Lisäksi matematiikka edellyttää avaruudellisen hahmottamisen kykyä, jota tarvitaan muun muassa numeroiden ja matemaattisten symbolien ja mittayksiköiden hahmottamisessa.

Keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyvät vaikeudet saattavat aiheuttaa laskijalle virheitä numeroiden ja oikeiden laskumerkkien havaitsemisessa ja erilaisten lukujen sijoittamisessa kaavoihin. Matematiikka vaatii myös muistin käyttöä erilaisten laskusääntöjen, kertotaulun ja peruslaskutoimitusten oppimisessa. Matemaattisten ongelmien ratkaisu tapahtuu työmuistissa, jolloin työmuistin heikentynyt kapasiteetti asettaa haasteita laskemiselle.

Matematiikan hallitseminen edellyttää myös oman toiminnan ohjauksen taitoja. Oppijalla tulee olla kykyä tarkkailla ja säädellä omaa toimintaansa ja myös kykyä muuttaa tarvittaessa käyttämäänsä laskutapaa. Vaikeudet loogisen päättelyn taidoissa haastaa myös matemaattisten periaatteiden ymmärtämisen ja soveltamisen. Lisäksi on olemassa erityisesti matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, kuten vaikeuksia muodostaa lukujonoja, ymmärtää suuruuskäsitteitä ja lukujen välisiä suhteita.

Matematiikan oppimiseen vaikuttavat myös asenteet ja uskomukset matematiikkaa kohtaan. Tutkimusten mukaan suhtautuminen matematiikka kohtaan on vielä alakouluiässä positiivista, mutta muuttuu negatiivisemmaksi monella oppijalla myöhemmin. Matematiikkaa saatetaan pitää kaavoineen ja numeroineen irrallisena kaikista muista oppiaineista ja sen ei ajatella liittyvän jokapäiväiseen elämään. Tärkeää on, että matematiikan asiat yhdistettäisiin oppijan arkeen ja hänelle tulisi tietoisuus opittavien asioiden merkityksestä hänelle itselleen. Tärkeää on ymmärtää myös matematiikan oppimisen kumulatiivisuus eli aikaisemmin opittu vaikuttaa myös myöhemmin opittuun. Jos perusta matematiikan taitoisuudessa on heikko, alkaa ongelmia kasautua matematiikan tulevien opittavien asioiden kautta lisää. Tämä puolestaan laskee motivaatiota matematiikan opiskeluun.

Matematiikkaan liittyy myös uskomuksia siitä, että vain älykkäät ja matemaattisesti lahjakkaat voivat sitä oppia. Tällöin ajatellun takana on usein ajatus matemaatikoksi syntymisestä eikä matematiikasta harjoittelun kautta saavutettavana taitona. Jotta matematiikkaa ja sen osaamista kohtaan asenteet olisivat positiivisia, täytyy matematiikan oppimisesta antaa oikeaa tietoa. Tärkeää on tuoda esille matematiikka harjoiteltava ongelmien ratkaisutaitoina, jotka ovat tärkeä osa jokaisen arkea. Lisäksi tärkeää on pohtia missä asioissa matematiikka tuottaa vaikeuksia, jotta taitojen harjoittelu voidaan aloittaa oikealta tasolta ja niin, että on mahdollisuus luoda kestävä perusta seuraavan tason matemaattisille haasteille.

Tänäkin vuonna kansainvälistä matematiikkapäivää vietetään 14.3. Päivä tunnetaan myös piin päivänä, koska kyseisen päivämäärän voi kirjoittaa 3/14, ja piin likiarvo on noin 3,14. Tänä vuonna matematiikkapäivää vietetään teemalla “Matematiikka on kaikkialla”. Tällä teemalla halutaan muistuttaa matematiikan taitojen tärkeydestä eri tieteenaloilla kuten lääketieteessä ja taloustieteessä, mutta ennen kaikkea siitä, että me kaikki tarvitsemme matemaattisia taitoja jatkuvasti arjessamme!

Päivi Pynnönen

Lähteet:

LukiMat peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö.

Kansainvälinen matematiikkapäivä: https://www.idm314.org/

Tammelin-Laine, T., Riuttanen, S. & Kyckling, E. (2019). Perustaidoilla arjen osallisuutta ja hyvinvointia. Kieli,koulutus ja yhteiskunta, 10(6). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2019/perustaidoilla-arjen-osallisuutta-ja-hyvinvointia

Perustaidot paremmiksi -seminaari Tamperella 5.2.2020

PONNU- ja TAHTI -hanke järjestävät keskiviikkona 5.2.2020 Tampereen pääkirjasto Metsossa yhteisseminaarin Perustaidot paremmiksi - oppimisen uudet haasteet muuttuvissa ympäristöissä: puhetta aikuisten perustaitojen edistämisestä ja ylläpitämisestä.

Seminaari on maksuton ja sisältää iltapäiväkahvit. Seminaariin voi ilmoittautua alla olevan linkin kautta.

http://bit.ly/2s0x3Mt

Lämpimästi tervetuloa!

Uuden valmentajan terveiset Turusta!

Elokuun lopussa tulin mukaan PONNU-hankkeeseen ja ensimmäisenä päivänäni sain laajan perehdytyksen kaikkeen siihen, mitä hankkeessa oli jo saatu aikaiseksi. Seuraavien päivien aikana pääsin tutustumaan myös Turun Valo-Valmennusyhdistyksen työpajatoimintaan, jossa minun on nyt tarkoitus aloitella PONNU-valmennusta.

Pääsin heti toisella työviikollani mukaan Työllistymisen mahdollisuudet -seminaariin Hämeenlinnaan, jossa PONNU-hankkeella oli oma työpajansa.  Työpajassa pääsin itsekin kokeilemaan perustaitoharjoituksia ja sain tuntumaa siitä, minkälaista niitä on tehdä ja minkälaista tietotaitoa tehtävienteko valmentautujalta vaatii.  Perustaitoharjoitukset olivat mielestäni suurilta osin ihmisen arkeen liittyviä ja sitä kautta hyödyllisiä ihan jokaiselle. Harjoitukset eivät myöskään olleet liian helppoja, vaan tarjosivat sopivasti haastetta.

Kolmannen viikkoni aikana lähdin Helsinkiin tapaamaan muita hanketyöntekijöitä PONNU-kokoukseen. Oli mukava vihdoin saada nimille kasvot ja päästä näkemään, kuinka PONNU- valmennuksen ohjaajan käsikirjaa hiottiin tehokkaasti yhdessä työryhmän kesken.

Tämän syksyn aikana tarkoituksenani olisi startata PONNU-valmennusta myös tänne Turkuun. Olen päässyt näiden kolmen viikon aikana melko hyvin tutustumaan pajalaisiin ja tiedän ainakin, että mukavia valmentautujia on luvassa!

-Perustaitovalmentaja Venla-

PONNU -yksilövalmennusta Vanajalla

Vanajan vankila on naisille tarkoitettu avovankila lähellä Hämeenlinnaa. Suuri osa vangeista käy töissä tai opiskelemassa vankilan ulkopuolella. Avovankilaan vanki sijoitetaan tyypillisesti silloin, kun vapautumisen aika alkaa olla lähellä. 

Vanajan vankilalla on kevään 2019 mittaan annettu yksilövalmennusta PONNU –hankkeen puitteissa.

Tavoitteena PONNU –valmennuksissa on, että taidot saataisiin valmennettavilla sellaiselle tasolle, että omien asioiden hoitaminen onnistuisi ilman suurempaa turhautumista. PONNU -valmennuksissa tähdätään siihen, että valmennettavien perustaitoja vahvistetaan niin, että heillä olisivat arjessa, opinnoissa tai työelämässä selviämisen perustaidot hallussaan. Yksilöllistä ja valmennettavan elämäntilanteesta riippuvaa on tietenkin se, minkälainen taitotaso kullakin on riittävä.

Vangeilla ja rikostaustaisilla henkilöillä on perustaidoissa usein vakavia puutteita. Heillä on tyypillisesti riekaleinen kouluhistoria ja yhteiskunnan jäsenenä elämisen taitojen puutetta. Heillä saattaa olla diagnosoimattomia oppimisvaikeuksia (esimerkiksi luki-vaikeudet tai ADHD), jotka ovat vaikeuttaneet monella elämänalueella toimimista ja valitettavan usein myös edesauttaneet vaikeuksiin joutumista.

Vanajan vankilan vankien valmennustarve tuli esiin yhteistyökeskusteluissa Naiset Näkyviksi –hankkeen toimijoiden kanssa. Naiset näkyviksi –hankkeella on Vanajan vankilassa asiakkaita, joilla monella on perustaidoissa puutteita. PONNU-yhteistyön aloittamisesta sovittiin vankilan erityisohjaajan kanssa ja hänen suosittelemansa kolme naista aloitti yksilövalmennuksen PONNU –valmentajan kanssa. Valmennuskertoja sovittiin yhteensä kuusi kevään 2019 aikana, ja kunkin valmennettavan valmennusajaksi kerrallaan kaksi tuntia.

Valmennettavilla oli keskenään hyvin erilaiset osaamisprofiilit perustaitojen kannalta. Yhdellä valmennettavalla perustaitojen vahvistamista tarvittiin ennen kaikkea digitaidoissa ja digilaitteiden käytössä, toisella varsinkin lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitoja pyrittiin vahvistamaan siten, että arjessa toimiminen helpottuisi ja kolmannen kohdalla panostettiin erityisesti virastoasiointitaitojen vahvistamiseen.

Koska Vanajan vankila on avovankila, oli valmennuksissa mahdollista käyttää tietokonetta monipuolisesti myös verkossa (toisin kuin suljetussa vankilassa). Näin verkkoasiointi ja mm. sähköpostiosoitteen luominen ja sähköpostiviestinnän harjoittelu olivat mahdollisia. Myös suurin osa lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vahvistamiseen liittyvistä tehtävistä tehtiin tietokoneella, jotta sen käyttöön saatiin tuntumaa ja harjoitusta. Usein suurimpia ongelmia vapautuvilla vangeilla on juuri se, että digilaitteet ja –sovellukset kehittyvät hurjaa tahtia, ja vankilassa olleen taidot vanhenevat nopeasti.

Valmennettavat pitivät valmennussisältöjä hyvinä ja niiden vahvistamia perustaitoja arkea helpottavina. Tulokseen on kenties vaikuttanut myös se, että yksilövalmennukset ovat helpompia räätälöidä yksittäistä valmennettavaa palveleviksi kuin ryhmävalmennukset.

Hyvistä kokemuksista rohkaistuneena vankila onkin toivonut PONNU –ryhmävalmennusta tulevalle kesälle 2019. PONNU –hanke vastaa toiveeseen ja on jo sovittu, että se järjestää ryhmämuotoista PONNU –valmennusta Vanajan vankilan vangeille kesäkuussa 2019 kaksi kertaa viikossa.

PONNU-hankkeessa on tehty vankien ja rikostaustaisten kanssa yhteistyötä jo aiemminkin. Helsingin vankilan kuntouttavan toiminnan ryhmälle annettiin kesällä 2018 seitsemän viikon ajan intensiivistä ryhmävalmennusta ja Kriminaalihuollon tukisäätiön RyMy –hankkeen yhdyskuntapalvelua suorittaville asiakkaille on viiden viikon aikana toteutettu ryhmävalmennus keväällä 2019.

Uuden valmentajan kuulumiset

Tulin mukaan PONNU-hankkeeseen valmentajan roolissa maaliskuun alussa. Oli mielenkiintoista hypätä mukaan hankkeeseen, joka on ollut käynnissä jo hyvän aikaa. PONNUssa minua oli vastassa reipas tekemisen meininki, hyviksi todettuja käytäntöjä ja valmiita valmennusmateriaaleja, mutta toisaalta runsaasti tilaa on omalle ideoinnille ja uuden luomiselle.

Oli hienoa päästä pian käytännön valmennuksiin mukaan, ne ovat olleet todella antoisia. Valmentajan näkökulmasta parasta valmennuksissa on huomata, kuinka osallistujien taidot kehittyvät, olipa lähtötaso millainen hyvänsä. Digitaitojen opettelu on ollut valmennussisältöjen keskiössä Helsingin valmennuksissa. Tietokoneella työskentelyyn on pystytty yhdistämään monipuolisesti myös esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen ja numerotaitojen harjoittelua.

Onnistumisen kokemukset valmennuksissa ovat innostavia niin valmentautujille kuin valmentajillekin. On ollut huikeaa nähdä, kuinka eräs valmentautuja pääsi hyödyntämään omaa taiteellista lahjakkuuttaan ja samalla oppimaan uutta Paint 3D -ohjelmassa. Toiselle valmentautujalle tiedonhakuharjoitus Kimi Räikkösestä oli niin inspiroiva kokemus, että tiedonhaun peruskäytännöt tulivat tutuiksi kuin huomaamatta. Myös palautteen saaminen valmennuksista on ollut palkitsevaa, ja palaute on näyttänyt, että oikealla tiellä ollaan. Positiivisia kommentteja on tullut esimerkiksi mukavasta oppimisilmapiiristä, ja harjoiteltavat aiheet on koettu hyödyllisiksi.

Eräällä kerralla digivalmennuksessa yhdistettiin tiedonhakua ja PowerPoint-esityksen tekemistä
(Kuvattavalta on kysytty lupa kuvaamiseen ja kuvan julkaisuun.)

Käytännön työssä on kirkastunut, kuinka suuri tarve perustaitojen vahvistamiselle on. Uskon, että tarve esimerkiksi digitaitojen osaamiselle kasvaa, sillä niitä vaaditaan jatkuvasti enemmän niin työelämässä kuin omien asioiden hoitamisessakin. Ihmisten digitaaliset perustaidot eivät välttämättä pysy vaatimusten perässä, ellei niiden harjoitteluun tarjota tukea ja ohjausta – tässä on yksi syy, miksi PONNU-hanke tekee tarpeellista työtä.

Helsingissä valmennukset jatkuvat vielä kevään aikana ja uutta suunnitellaan kesälle parhaillaan.

- Perustaitovalmentaja Jaana

Alkuvuoden valmennuskuulumisia Tampereelta

Tampereen Hatanpäällä aloitettiin helmikuun alussa koko kevään kestävät, kaikille aikuisille avoimet PONNU-perustaitovalmennukset. Valmennukset on jaettu teemoittain niin, että tiistaisin kokoontuu lukemisen ja kirjoittamisen ryhmä, keskiviikkoisin laskemisen ryhmä ja torstaisin digiryhmä. Yksi valmennus kestää kuusi viikkoa ja osallistua voi oman tarpeen mukaan joko yhtenä, kahtena tai kolmena päivänä viikossa.

Tiistain ryhmässä lukemista on vahvistettu esimerkiksi tekemällä tekstin ymmärtämisen harjoituksia sekä lukemalla erilaisia artikkeleita. Kirjoittamisosiossa on kerrattu kielenhuoltoa sekä käyty läpi asiakirjoittamiseen liittyviä perusasioita. Lisäksi teimme yhteistyötä Sampolan Opinverstaan kanssa, jonka ansiosta saimme yhden aamupäivän verran kuulla tärkeää tietoa oppimisvaikeuksista sekä opiskelutekniikoista.

Keskiviikkoisin kokoontuneessa laskemisen ja numerotaitojen ryhmässä kerrattiin perusasioita, kuten laskujärjestystä sekä yhteen-,vähennys-, kerto- ja jakolaskuja. Myös murtolukujen, yksikkömuunnosten sekä prosenttilaskujen vahvistamiselle oli omat kertansa.

Digivalmennuksessa torstaisin pohdittiin muun muassa asiallista sähköpostiviestintää, tietoturva-asioita sekä tiedonhaun mahdollisuuksia. Myös tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja diaesityksen luomista harjoiteltiin.

Kuuden viikon valmennukset menivät nopeasti ja tällä hetkellä onkin menossa jo järjestyksessään toinen kevään kolmesta valmennuspaketeista. Kiinnostusta ja tarvetta tuntuu edelleen olevan eniten digivalmennukselle, johon tarpeeseen olemmekin yrittäneet alusta asti aktiivisesti vastata niin Tampereella kuin Helsingissäkin.

Kevään viimeiset perustaitovalmennukset pidetään välillä 27.4.-6.6. Valmennuksiin voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä Taru Luuppalaan p. 050 505 7973 tai taru.luuppala@siltavalmennus.fi.

Uusi vuosi, uudet perustaitokujeet

Vuosi 2019 on jo hyvässä vauhdissa PONNU-hankkeen osalta. Ryhmämuotoiset valmennukset ovat taas käynnistyneet sekä Helsingissä, että Tampereella. Kevään aikana hankkeessa on tarkoitus koota kaikesta tähän mennessä kertyneestä ryhmävalmennusmateriaalista toimivimmat sopiviksi kokonaisuuksiksi, jotka voidaan ottaa käyttöön missä tahansa perustaitovalmennuksen tarpeessa olevassa ympäristössä.

Ensimmäiset PONNU-perustaitokoulutukset Valo-Valmennusyhdistyksen ja Silta-Valmennusyhdistyksen työntekijöille alkoivat helmikuun alkupuolella. Ohjaajille suunnattu koulutus on rakennettu moduuleista, joissa aiheina ovat oppiminen ja ohjaaminen, oppimisvaikeudet ja – vahvuudet, oppimisen tukeminen sekä ohjaus – ja valmennustaitojen kehittäminen. Ensimmäiset koulutukset ovat jo takana, ja ohjaajat ovat antaneet hyvää palautetta Päivi Pynnöselle ja Liisa Rentolalle, jotka koulutuksista vastaavat. Myöhemmin ohjaajien koulutus toteutetaan myös Valo-Valmennusyhdistyksen Turun toimipisteessä. Ohjaajat ovat olleet itse mukana vaikuttamassa koulutuksen sisältöön ja tapaan, jolla se toteutetaan. Hankkeessa on pidetty tärkeänä, että myös ohjaajat, jotka perustietoisuutta pajoilla edistävät, saavat vaikuttaa koulutuksen sisältöön ja tuoda esiin omaa näkökulmaa toimintaan osallistuvien tarpeista.

Valo-Valmennusyhdistys esittelee hankkeitaan yhdessä Silta-Valmennusyhdistyksen kanssa näyttelypisteellä Valtakunnallisilla työpajapäivillä 10.-11.4.2019 Hyvinkään Villatehtaalla. Mukana on myös PONNU-hanke, joten tervetuloa kaikki hankkeesta kiinnostuneet keskustelemaan, sopisiko PONNU-valmennus myös teidän organisaationne käyttöön!

Elina Heine

PONNU -hankkeen projektipäällikkö

Valo-Valmennusyhdistys, Tampere